ELOKUU 2026

Coca‑Cola Suomi ja WWF Suomi jatkavat yhteistyötä Ingarskilanjoella vesiensuojeluprojektilla. Kosteikon lajiston kehitystä seurataan aiempaa kattavammin. WWF Suomi toteuttaa Coca‑Cola Suomen tuella uuden kosteikon Ingarskilanjoella Länsi-Uudellamaalla. WWF pilotoi kohteessa ympäristö-DNA-teknologiaa, jolla mitataan luonnon monimuotoisuuden kehitystä. Projekti auttaa vähentämään ravinteiden kulkeutumista vesistöihin, tukee alueen vesiensuojelua sekä parantaa linnuston ja kasvillisuuden elinolosuhteita.[1]

 

WWF Suomi rakentaa 0,6 hehtaarin laajuisen kosteikon Inkooseen Ingarskilanjoen valuma-alueelle Coca‑Cola Suomen tuella.

 

Vaikka monien suomalaisten vesistöjen tila on hyvä, rehevöityminen on vesiemme yksi suurimmista ongelmista.  Etenkin Itämeren rannikkoalueilla tilanne on huono. Tilanteen korjaamiseksi on välttämätöntä vähentää vesiin kohdistuvaa kuormitusta. Jokien mukanaan kuljettama ravinnekuorma on edelleen suurta, mikä heikentää rannikkovesien tilaa.[2]

 

– Kosteikkohankkeen ensisijainen tavoite on vähentää ravinnekuormitusta alueen vesistöissä. Samalla se auttaa vesienhallinnassa varastoimalla vettä, sillä kosteikot ovat sade- ja sulamisvesien luonnollisia varastoja. Myös linnusto, kasvillisuus ja koko elinympäristö hyötyvät. Projektin täydet hyödyt tällä luontoalueella tulevat näkyviin muutaman vuoden kuluessa, WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen sanoo.

 

Kosteikot ovat tehokas keino vesistöjen suojelussa. Ne hidastavat veden virtausta ja sitovat ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia, sekä kiintoainesta, mikä auttaa ehkäisemään virran alapuolisten vesistöjen rehevöitymistä. Vesinäytteillä tehtyjen tutkimusten[3] mukaan vastaavanlaiset kosteikot pidättävät valuma-alueelta tulevasta fosforikuormasta keskimäärin 46 prosenttia ja typpikuormasta 37 prosenttia. Samalla ne tasoittavat tulvahuippuja ja tarjoavat arvokkaita elinympäristöjä monille lajeille. Esimerkiksi linnuille kosteikot ovat pesimä-, ruokailu- ja levähdysalueita, ja niiden ennallistaminen on yksi tehokkaimmista keinoista vahvistaa vesilintukantoja.

 

WWF kokeilee ensimmäistä kertaa ennallistamiskohteellaan luonnon monimuotoisuuden mittaamista ympäristö-DNA:n avulla

 

WWF pilotoi kosteikkokohteessa ympäristö-DNA-teknologian (eDNA) käyttöä, jotta ennallistamisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen voidaan todentaa käytännössä.

 

Eliöt jättävät geneettistä materiaalia ympäristöönsä eli vesistöön, ilmaan ja maaperään. Käytännössä kohteesta kerätään näytteitä, joista DNA eristetään ja analysoidaan laboratoriossa. Yhdestä näytteestä voidaan tunnistaa jopa satoja lajeja sekä kartoittaa laajempia eliöryhmiä.

 

Kaasosen mukaan WWF haluaa kehittää ennallistamisen mittaamista.

 

– Kokeilemme nyt ensimmäistä kertaa WWF:n rakentamalla kosteikolla eDNA-menetelmää, jolla saadaan aiempaa kattavampi kuva kosteikon lajiston kehityksestä. Lisäksi kohteella toteutetaan perinteisempi linnustoselvitys ennen ja jälkeen, jotta kosteikon vaikutuksia lintukantaan voidaan seurata, Kaasonen kertoo.

Ilmastonmuutos haastaa maanviljelyn

 

WWF Suomen mukaan ilmastonmuutoksen myötä viime vuosina yleistyneet rankkasateet ja niiden aiheuttamat tulvat ovat hankaloittaneet maanviljelyä Länsi-Uudellamaalla. Vesi tulvii pelloille ja vie mennessään ravinteita. Itämereen huuhtoutuessaan ne lisäävät muutoinkin hauraan meren ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä.

Hankealueen maanomistaja, luomutilallinen Isa Oksanen on huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Hän pitää ravinnekuorman vähentämistä merissä ja järvissä kaikin keinoin tärkeänä.

 

–  Viimeisten 15 vuoden aikana sää on jo muuttunut. Kuivia hellekausia on keväästä lähtien ja myrskytuulia tuon tuosta. Lopetimme juuri luomumansikan avomaaviljelyn, koska kuivan kauden aikana vesi ei riitä kasteluun.

 

– Kumppanuudet, kuten nämä vesiensuojeluhankkeet Coca‑Cola Suomen kanssa, ovat tärkeitä WWF:lle. Ne ovat askel oikeaan suuntaan, tukevat toimintaamme ja tuovat jatkuvuutta, Kaasonen sanoo. 

 

Lähteet:

·       1. WWF:n Valuta-hanke: Maa- ja metsätalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentäminen sisävesissä ja Itämeressä
https://wwf.fi/elinymparistot/itameri/valuta/

·       2. Suomen ympäristökeskus (SYKE). Vesien tila Suomessa. Ympäristö.fi. https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi

·       3. Environmental Evidence (2016) How effective are created or restored freshwater wetlands for nitrogen and phosphorus removal? A systematic review  https://link.springer.com/article/10.1186/s13750-016-0060-0

·       4. Sinebrychoff Kestävä kehitys -raportti 2024

·       5. The Coca‑Cola Company 2024 Environmental Update Report

·       6. The Coca Cola Impact Report | Pages | WWF (worldwildlife.org)

·       WWF Partnerships for freshwater

 

 

HUHTIKUU 2025

Coca‑Cola Suomi ja WWF Suomi aloittavat Länsi-Uudellamaalla yhteistyöprojektin, joka keskittyy vesien suojeluun Ingarskilanjoen valuma-alueella. Yhteistyössä joelle rakennetaan kaksitasouoma, jolla voidaan ehkäistä rankkasateiden ja tulvien aiheuttamaa ravinteiden valumista Itämereen ja siten vähentää alueen vesistöjen rehevöitymistä. Tämä yhteistyö noudattaa Coca‑Colan kansainvälistä vesiturvallisuusstrategiaa ja sitoutumista kestävämmän vedenkäytön ja vesiensuojelun edistämiseen.

WWF on jo vuosien ajan tehnyt vesiensuojelutyötä Länsi-Uudellamaalla. Vaikka moni suomalaisista vesistöistä on hyvässä tilassa, rehevöityminen on vesiemme suurin ongelma. Etenkin rannikkoalueilla tilanne on huono.

– Tilanteen korjaamiseksi on välttämätöntä vähentää vesiin kohdistuvaa kuormitusta. Jokien mukanaan kuljettama ravinnekuorma on edelleen suurta, mikä heikentää rannikkovesien tilaa, WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen sanoo.

Osana WWF Suomen pitkäjänteistä työtä Suomen Coca‑Colan tuella rakennetaan puolitoista kilometriä kaksitasouomaa. Kaksitasouoma vähentää peltojen tulvimista ja sitä kautta ravinteiden päätymistä veteen. 

Inkoossa tulvatasanteet varastoivat vettä

Viime vuosina ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet rankkasateet ja niiden aiheuttamat tulvat ovat hankaloittaneet maanviljelystä Länsi-Uudellamaalla. Vesi tulvii pelloille ja vie   mennessään ravinteita. Itämereen huuhtoutuessaan ne lisäävät muutoinkin hauraan meren ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä. Ongelmaa voidaan ratkoa rakentamalla esimerkiksi kaksitasouomia, jotka koostuvat syvemmästä pääuomasta sekä sen molemmilla puolilla olevista tulvatasanteista. Tulvan aikana vesi nousee kapeasta uomasta tulvatasanteille. 

– Kosteikot, suot ja tulvatasanteet ovat sade- ja sulamisvesien luonnollisia varastoja. Maankäytön muutosten myötä monet tällaiset alueet ovat kadonneet. Niiden ennallistamisesta hyötyvätkin kaikki; niin luonto, ihmiset kuin maanviljelykin, WWF:n Kaasonen sanoo.

 

Coca‑Cola tasapainottaa maailmanlaajuisesti kaiken valmiisiin juomiinsa käytetyn veden toteuttamalla vesiensuojeluprojekteja

Coca‑Colan tavoitteena on edistää kestävämpää vedenkäyttöä ja vesistöjen suojelua maailmanlaajuisesti. Yhtiö toteuttaa erilaisia vesiensuojeluprojekteja, joiden hyödyillä tavoitellaan laskennallisesti yhtiön valmiisiin juomiin ja niiden valmistukseen käytettyä tai suurempaa vesimäärää. Näin yhtiö pyrkii takaamaan vesivarojen uudistumisen.

Vuodesta 2015 lähtien yhtiö on saavuttanut tai ylittänyt tavoitteensa.

Yhtiö toteuttaa vesivastuuta yhdessä paikallisten juomavalmistajien kanssa, kuten Suomessa Sinebrychoffin kanssa, panostamalla toiminta-alueidensa vesiturvallisuuteen parantamalla vedenkäytön tehokkuutta sekä huolehtimalla jätevesien käsittelystä.

–  Coca‑Cola pyrkii varmistamaan veden uudistumisen luonnossa valmiisiin juomiinsa käytetyllä määrällä vettä. Yhtiö toteuttaa erilaisia vesisuojeluprojekteja, jotka parantavat puhtaan veden saatavuutta tai täydentävät olemassa olevia vesivaroja. Globaalisti yhtiö on onnistunut uudistamaan valmiissa juomissa käytetystä vedestä 148 prosenttia, mikä vastaa 277 miljardia litraa (2023), Coca‑Cola Suomen viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Thea Natri sanoo.

Ingarskilanjoella toteutettavan hankkeen tuloksia ei tällä hetkellä lasketa mukaan Coca‑Colan kansainväliseen vesisitoumustavoitteeseen.

Yksi projekti, jolla tätä tavoitetta toteutetaan Euroopassa, on Elävä Tonava -hanke. Se on Keski- ja Itä-Euroopan paikallisten WWF-toimistojen (WWF-CEE) ja Tonavan suojelusta vastaavan kansainvälisen komission (ICPDR) yhteistyökumppanuus, jonka rahoittajana toimii Coca‑Cola Säätiö. Lähes vuosikymmenen ajan kumppanuus on auttanut luonnolle ja paikallisyhteisöille tärkeiden vesivarojen uudistumista. Tonavan sydänalueilla on ennallistettu kosteikkoja ja tulvatasankoja, jotka muodostavat elintärkeän elämänlangan Euroopan alueella. Tonava-joen valuma-alue on maailman kansainvälisin, ja sitä jakavat 19 maata ja yli 83 miljoonaa ihmistä. Vaikka muutoksia on saatu aikaan, tämä työ on vasta alkua pitkälle matkalle.

Kansainvälisessä kumppanuudessa on käynnistynyt seuraava lisävaihe The Coca‑Cola Companyn Euroopan yksikön (Coca‑Cola Europe) ja Itä-Euroopan maissa Coca‑Colaa valmistavan juomayhtiö Coca‑Cola HBC:n tuella. Alueella on jatkossakin sitouduttu työhön Tonavan alueen ilmastonkestävyyden ja joen valuma-alueen terveyden parantamiseksi.

Suomen Coca‑Cola valmistetaan Päijänteen vedestä

Keravalla toimiva Sinebrychoff valmistaa ja myy Coca‑Colat ja yhtiön muut juomat Suomessa. Juomissa käytetty vesi on peräisin Päijänteestä ja käy läpi monivaiheisen suodatusprosessin ennen juomavalmistusta. Vedenkäytön tehostaminen on jatkuvaa työtä, johon Sinebrychoff ja Coca‑Cola ovat sitoutuneet. Viime vuonna Sinebrychoff toteutti tuotannossa pienen muutoksen, joka merkitsee veden käytön vähenemistä noin 15 miljoonalla litralla vuodessa. Vettä tarvitaan elintarviketeollisuudessa paitsi raaka-aineena myös muun muassa puhdistuksessa hygienian varmistamiseksi. Edellä mainitut toimet tehostavat veden käyttöä juoman valmistuksessa. Tämän lisäksi koko arvoketjussa vettä kuluu myös juoman raaka-aineiden, kuten sokerin, tuotannossa. Maatalouden vesiensuojelutoimet, kuten kaksitasouomien rakentaminen ja kosteikkojen ennallistaminen, vähentävät raaka-ainetuotannon vesistövaikutuksia.

Sinebrychoff on Baltic Sea Action Groupille antamassa sitoumuksessaan sitoutunut parantamaan vesitehokkuuttaan. Yhtiö toimii AWS-standardin (Alliance for Water Stewardship) mukaisesti, mitä myös Coca‑Cola edellyttää juomiensa valmistajalta. Lisäksi Sinebrychoff tukee uudistavan viljelyn edistämistä Suomessa ohjelmalla, jolla muun muassa koulutetaan viljelijöitä uudistavan viljelyn periaatteista.

Coca‑Colan vesiprojekteista

·       Coca‑Colan tavoitteena on, että kaikki sen valmiisiin juomiin kansainvälisesti käytetty vesimäärä uusiutuu luonnon ja ihmisten käyttöön.

·       Kansainvälisesti yhtiö on onnistunut uudistamaan juomissaan ja niiden valmistuksessa käytetystä vedestä 148 prosenttia, mikä vastaa 277 miljardia litraa (2023). Vuodesta 2015 saakka yhtiö on ylittänyt 100 prosentin rajapyykin joka vuosi.

·       Coca‑Cola ja WWF ovat vuodesta 2012 toteuttaneet eri puolilla maailmaa yhteistyössä vesiprojekteja parantaakseen vesiturvallisuutta monilla alueilla, joilla kärsitään vesipulasta.  

WWF:n vesienhallintahankkeet Länsi-Uudellamaalla

·       WWF on parantanut vesistöjen tilaa Länsi-Uudellamaalla jo kuuden vuoden ajan.

·       Alueina Siuntion-, Ingarskilan- ja Inkoonjoen valuma-alueet sekä rannikon läheiset välivaluma-alueet.

·       Kohteet on rakennettu yksityisille maille yhteistyössä maanomistajien kanssa.

·       Kuuden vuoden aikana on rakennettu 25 kosteikkoa ja 9 kaksitasouomaa sekä tehty pohjakynnyksiä ja uoman luonnonmukaistamisia.

 

Sinebrychoff Kestävä Kehitys -raportti 2023

The Coca‑Cola Company 2023 Environmental Update Report

The Coca‑Cola Company 2022 Business & Sustainability Report

The Coca Cola Impact Report | Pages | WWF (worldwildlife.org)

https://wwfcee.org/partnerships/partnership-for-freshwater

Liitteet: Kuvat xx kpl. Kuvat vapaaseen toimituskäyttöön. 

Lisätietoja: 
Théa Natri, viestintäpäällikkö Coca‐Cola Suomi, +358 40 528 9777,
tnatri@coca‐cola.com Lue lisää Coca‑Colan toiminnasta: www.coca-cola.fi  

Ennallistamiskohde Länsi-Uudellamaalla: Viivi Kaasonen, suojeluasiantuntija, WWF Suomi, 050 471 9785, viivi.kaasonen@wwf.fi

Suomen Coca‑Cola on Coca‐Cola Companyn Suomessa toimiva tytäryhtiö. Coca‐Cola ‐yhtiön juomien valmistuksesta, myynnistä ja jakelusta vastaa keravalainen Sinebrychoff ja brändeistä, kuluttajamarkkinoinnista ja ‐tutkimuksesta Sinebrychoffin tiloissa toimiva Coca‐Cola Finland Oy. Sinebrychoffin ja Coca‑Colan yhteiseen juomavalikoimaan kuuluvat virvoitusjuomien ja kevytjuomien lisäksi vedet, hyvinvointijuomat ja urheilujuomat.