25.8.2026

WWF Suomi toteuttaa Coca‑Cola Suomen tuella uuden kosteikon Länsi-Uudellamaalla

Coca‑Cola Suomi ja WWF Suomi jatkavat yhteistyötä Ingarskilanjoella vesiensuojeluprojektilla. Kosteikon lajiston kehitystä seurataan aiempaa kattavammin, sillä WWF pilotoi kohteessa ympäristö-DNA-teknologiaa. Sen avulla mitataan luonnon monimuotoisuuden kehitystä. Projekti auttaa vähentämään ravinteiden kulkeutumista vesistöihin, tukee alueen vesiensuojelua sekä parantaa linnuston ja kasvillisuuden elinolosuhteita.[1]

 

WWF Suomi rakentaa 0,6 hehtaarin laajuisen kosteikon Inkooseen Ingarskilanjoen valuma-alueelle Coca‑Cola Suomen tuella.

Vaikka monien suomalaisten vesistöjen tila on hyvä, rehevöityminen on vesiemme yksi suurimmista ongelmista.  Etenkin Itämeren rannikkoalueilla tilanne on huono. Tilanteen korjaamiseksi on välttämätöntä vähentää vesiin kohdistuvaa kuormitusta. Jokien mukanaan kuljettama ravinnekuorma on edelleen suurta, mikä heikentää rannikkovesien tilaa.[2]

– Kosteikkohankkeen ensisijainen tavoite on vähentää ravinnekuormitusta alueen vesistöissä. Samalla se auttaa vesienhallinnassa varastoimalla vettä, sillä kosteikot ovat sade- ja sulamisvesien luonnollisia varastoja. Myös linnusto, kasvillisuus ja koko elinympäristö hyötyvät. Projektin täydet hyödyt tällä luontoalueella tulevat näkyviin muutaman vuoden kuluessa, WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen sanoo.

Kosteikot ovat tehokas keino vesistöjen suojelussa. Ne hidastavat veden virtausta ja sitovat ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia, sekä kiintoainesta, mikä auttaa ehkäisemään virran alapuolisten vesistöjen rehevöitymistä. Vesinäytteillä tehtyjen tutkimusten[3] mukaan vastaavanlaiset kosteikot pidättävät valuma-alueelta tulevasta fosforikuormasta keskimäärin 46 prosenttia ja typpikuormasta 37 prosenttia. Samalla ne tasoittavat tulvahuippuja ja tarjoavat arvokkaita elinympäristöjä monille lajeille. Esimerkiksi linnuille kosteikot ovat pesimä-, ruokailu- ja levähdysalueita, ja niiden ennallistaminen on yksi tehokkaimmista keinoista vahvistaa vesilintukantoja. 

Rudus Oy on lahjoittanut Inkoon ennallistamiskohteella tarvittavan kivimateriaalin.

Video

WWF kokeilee ensimmäistä kertaa ennallistamiskohteellaan luonnon monimuotoisuuden mittaamista ympäristö-DNA:n avulla

WWF pilotoi kosteikkokohteessa ympäristö-DNA-teknologian (eDNA) käyttöä, jotta ennallistamisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen voidaan todentaa käytännössä.

Eliöt jättävät geneettistä materiaalia ympäristöönsä eli vesistöön, ilmaan ja maaperään. Käytännössä kohteesta kerätään näytteitä, joista DNA eristetään ja analysoidaan laboratoriossa. Yhdestä näytteestä voidaan tunnistaa jopa satoja lajeja sekä kartoittaa laajempia eliöryhmiä.

Kaasosen mukaan WWF haluaa kehittää ennallistamisen mittaamista.

– Kokeilemme nyt ensimmäistä kertaa WWF:n rakentamalla kosteikolla eDNA-menetelmää, jolla saadaan aiempaa kattavampi kuva kosteikon lajiston kehityksestä. Lisäksi kohteella toteutetaan perinteisempi linnustoselvitys ennen ja jälkeen, jotta kosteikon vaikutuksia lintukantaan voidaan seurata, Kaasonen kertoo.

Ilmastonmuutos haastaa maanviljelyn

WWF Suomen mukaan ilmastonmuutoksen myötä viime vuosina yleistyneet rankkasateet ja niiden aiheuttamat tulvat ovat hankaloittaneet maanviljelyä Länsi-Uudellamaalla. Vesi tulvii pelloille ja vie mennessään ravinteita. Itämereen huuhtoutuessaan ne lisäävät muutoinkin hauraan meren ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä. 

Hankealueen maanomistaja, luomutilallinen Isa Oksanen on huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Hän pitää ravinnekuorman vähentämistä merissä ja järvissä kaikin keinoin tärkeänä.

–  Viimeisten 15 vuoden aikana sää on jo muuttunut. Kuivia hellekausia on keväästä lähtien ja myrskytuulia tuon tuosta. Lopetimme juuri luomumansikan avomaaviljelyn, koska kuivan kauden aikana vesi ei riitä kasteluun.

– Kumppanuudet, kuten nämä vesiensuojeluhankkeet Coca‑Cola Suomen kanssa, ovat tärkeitä WWF:lle. Ne ovat askel oikeaan suuntaan, tukevat toimintaamme ja tuovat jatkuvuutta, Kaasonen sanoo. 

Coca‑Cola edistää vesivarojen kestävää käyttöä vesiensuojelu- ja vedenkäytön tehostamishankkeiden avulla

Coca‑Cola Suomi tukee WWF:n ennallistamishanketta Inkoossa osana vesiensuojelutyötään. Hanke on jatkoa viime vuoden yhteistyöprojektille, jossa alueelle rakennettiin kaksitasouoma eli tulvahuippuja tasaava uoma, joka vähentää ravinteiden kulkeutumista vesistöihin.

Coca‑Cola pyrkii vesien ennallistamis- ja täydennyshankkeiden avulla yhdessä kumppaneidensa kanssa suojelemaan ja vahvistamaan vesivaroja sekä tukemaan niiden kestävää käyttöä. Coca‑Cola tavoittelee maailmanlaajuisesti sitä, että vesiprojektien avulla tasapainotetaan yli 100 prosenttia siitä vesimäärästä, joka vastaa yhtiön valmiiden tuotteiden valmistukseen käytettyä vesimäärää. 

Vuodesta 2015 lähtien yhtiö on kansainvälisesti saavuttanut tai ylittänyt tavoitteensa eli se on toteuttanut vesihankkeita, joiden vaikutus vastaa yli 100:aa prosenttia sen valmiisiin juomiin käyttämästä vedestä.

–  Coca‑Cola pyrkii varmistamaan veden uudistumisen luonnossa vastaamaan valmiisiin juomiinsa käyttämäänsä vesimäärää. Yhtiö toteuttaa erilaisia vesisuojeluprojekteja, jotka parantavat puhtaan veden saatavuutta tai täydentävät olemassa olevia vesivaroja. Globaalisti yhtiö on onnistunut uudistamaan 157 prosenttia siitä vesimäärästä, jota on käytetty kansainvälisesti sen valmiisiin juomiin (2024), Coca‑Cola Suomen viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Thea Natri sanoo. 

Ingarskilanjoella toteutettavan hankkeen tuloksia ei tällä hetkellä lasketa mukaan Coca‑Colan kansainväliseen vesisitoumustavoitteeseen.

Euroopassa Coca‑Cola on ollut mukana yli sadassa vesiensuojeluprojektissa yhteistyössä järjestöjen kanssa. Yksi niistä on Elävä Tonava -hanke, vuonna 2014 WWF:n (WWF‑CEE) ja Tonavan suojelusta vastaavan kansainvälisen komission (ICPDR) kesken käynnistynyt kumppanuus, jota Coca‑Cola Säätiö on rahoittanut. Työtä Tonavan alueen ilmastonkestävyyden ja vesistöjen tilan parantamisen tukemiseksi on sovittu jatkettavan myös tulevina vuosina. Tonava‑joen valuma‑alue on maailman kansainvälisin: sen jakavat 19 maata ja yli 83 miljoonaa ihmistä. Hanke on auttanut ennallistamaan Tonavan keskeisillä alueilla sijaitsevia kosteikkoja ja tulvatasankoja, vahvistaen luonnon monimuotoisuutta ja paikallisyhteisöjen vesivaroja.

Suomen Coca‑Colat valmistetaan Päijänteen vedestä

Keravalla toimiva Sinebrychoff valmistaa ja myy Coca‑Colat ja yhtiön muut juomat Suomessa. Juomissa käytetty vesi on peräisin Päijänteestä ja käy Sinebrychoffin tuotantolaitoksessa läpi monivaiheisen suodatusprosessin ennen juomavalmistusta. Vedenkäytön tehostaminen on jatkuvaa työtä, johon Sinebrychoff ja Coca‑Cola ovat sitoutuneet. Juomien valmistuksen vedenkäyttöä on onnistuttu tehostamaan merkittävästi ja nykyisellään Sinebrychoff käyttää vuodessa yli 100 miljoonaa litraa vähemmän vettä kuin vuonna 2014, ja viimeisimmät yksittäiset innovaatiot tuotannossa ovat vähentäneet veden kulutusta jopa 15 miljoonaa litraa vuodessa. [4]

Vettä tarvitaan elintarviketeollisuudessa paitsi raaka-aineena myös muun muassa hygienian ja laadun varmistamiseen. Tämän lisäksi koko arvoketjussa vettä kuluu myös juoman raaka-aineiden, kuten sokerin, tuotannossa. Maatalouden vesiensuojelutoimia ovat esimerkiksi kaksitasouomien rakentaminen ja kosteikkojen ennallistaminen, joiden tarkoituksena on tukea veden laatua ja kestävää vesienhallintaa maatalousympäristöissä.  

Sinebrychoff on Baltic Sea Action Groupille antamassaan sitoumuksessa sitoutunut parantamaan vesitehokkuuttaan. Yhtiö toimii AWS-standardin (Alliance for Water Stewardship) mukaisesti, mitä myös Coca‑Cola edellyttää juomiensa valmistajalta. Lisäksi Sinebrychoff tukee uudistavan viljelyn edistämistä Suomessa ohjelmalla, jolla muun muassa koulutetaan viljelijöitä uudistavan viljelyn periaatteista. 

Coca‑Colan vesiprojekteista

  • Coca‑Colan tavoitteena on, että luonnon ja ihmisten käyttöön uusiutuu vesimäärä, joka vastaa yhtiön valmiisiin juomiin kansainvälisesti käytettyä vesimäärää.[5] 

  • Kansainvälisesti yhtiö täydensi vesivaroja vuonna 2024 noin 157 prosenttia suhteessa valmiisiin juomiin käytettyyn vesimäärään. Jo vuodesta 2015 lähtien vettä on palautunut enemmän kuin sitä on vuosittain käytetty.[6]

  • Coca‑Cola ja WWF ovat lähes kaksi vuosikymmentä toteuttaneet eri puolilla maailmaa yhteistyössä vesiprojekteja parantaakseen vesiturvallisuutta monilla alueilla, joilla kärsitään vesipulasta.   

 

WWF:n vesienhallintahankkeet Länsi-Uudellamaalla

  • WWF on auttanut parantamaan vesistöjen tilaa Länsi-Uudellamaalla jo kahdeksan vuoden ajan. 

  • Alueina Siuntionjoen, Ingarskilanjoen ja Inkoonjoen valuma-alueet sekä rannikon läheiset välivaluma-alueet.

  • Kohteet on rakennettu yksityisille maille yhteistyössä maanomistajien kanssa. 

  • Kahdeksan vuoden aikana on rakennettu 30 kosteikkoa ja 10 kaksitasouomaa sekä tehty pohjakynnyksiä ja uoman luonnonmukaistamisia.

Lähteet: