Coca‑Colan valmistuksessa käytetään vain uusiutuvaa energiaa

Sinebrychoffin tavoitteena nollapäästöinen tuotanto jo keväällä 2021

Kaikki Coca‑Colat sekä muut Suomen Coca‑Colan valikoimaan kuuluvat juomat on vuoden alusta alkaen valmistettu Keravalla käyttäen pelkästään uusiutuvaa energiaa. Sinebrychoffin tuotantolaitoksella ei enää käytetä energiaa turpeesta eikä fossiilisista polttoaineista. Tavoitteena on poistaa hiilidioksidipäästöt juomien tuotannosta. Sinebrychoff pyrkii saavuttamaan tämän kevään aikana kompensoimalla jäljelle jäävät päästöt, mikä mahdollistaisi Coca‑Colan ja muiden sen juomien valmistamisen merkittävästi pienennetyillä hiilidioksidipäästöillä yhdeksän vuotta suunniteltua aiemmin. 

Ympäristön muuttuvat olosuhteet ovat merkittävä globaali haaste, ja myös juomateollisuudelta edellytetään toimia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Sinebrychoff on tehnyt määrätietoista työtä vähentääkseen Coca‑Colan ja muiden sen juomien tuotannon ympäristövaikutuksia. 

Vuoden 2021 alusta lähtien Sinebrychoffin tuotantolaitos, jossa valmistetaan Coca‑Colan juomia Suomessa, on käyttänyt ainoastaan uusiutuvaa energiaa, ei enää turvetta tai fossiilisia polttoaineita. Sinebrychoffin tavoitteena on kompensoida loput laitoksen jäljellä olevat päästöt siten, että koko tuotanto toimisi pienennetyillä hiilidioksidipäästöillä kevääseen 2021 mennessä. 

Sinebrychoff on valmistanut ja myynyt Coca‑Cola-yhtiön juomia Suomessa yli 20 vuotta. Yhtiö on edelläkävijä juoma-alan ilmasto- ja pakkausvastuun kehittämisessä Suomessa.

– Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet tulisi täyttää jo yhdeksän vuoden päässä. Nyt kaikkien juomiemme kuten mm. Coca‑Colan tai Bonaquan hiilijalanjälki pienenee edelleen. Sinebrychoffin käyttämä sähkö on jo vuodesta 2015 lähtien ollut uusiutuvista energialähteistä, sanoo Suomen Coca‑Colan yhteiskuntasuhteista ja vastuullisuudesta vastaava Théa Natri.

Science Based Targets (SBT) -organisaatio on vahvistanut Länsi-Euroopan Coca‑Colan toimintojen päästövähennystavoitteeksi -30% vuoteen 2030 mennessä*. Samoin Sinebrychoff Carlsberg-konsernin jäsenenä on sitoutunut tieteeseen perustuvaan tavoitteeseen (Science Based Target) vähentää hiilipäästöjään siten, että ilmaston lämpötilan nousu rajoitetaan enintään 1,5 ˚C asteeseen.

Coca‑Cola laskee omaan hiilijalanjälkeensä mukaan myös juomien valmistuksesta eri maissa syntyvät päästöt. 

Juomien valmistuksesta lämpöä satojen omakotitalojen tarpeiden verran

Sinebrychoff vähentää Coca‑Colan juomien valmistuksen ilmastovaikutuksia Suomessa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tästä hyvä esimerkki on Sinebrychoffin ja Keravan Energian yhteistyö energiankäytön tehostamiseksi ja ilmastovaikutusten pienentämiseksi. Keravan tuotantolaitoksella on jo usean vuoden ajan otettu talteen juomien valmistuksessa syntyvää lämpöä.

– Tätä lämpöä on kerätty talteen yhtä paljon kuin 450 omakotitaloa käyttää lämpöenergiaa vuodessa. Energiaa on käytetty mm. Coca‑Colan toimiston ja muiden Sinebrychoffin tilojen lämmittämiseen.

Edelläkävijä juomapakkauksien hiilijalanjäljen pienentämisessä

Coca‑Cola ja Sinebrychoff ovat yhdessä panostaneet jo lähes 10 vuotta juomapakkauksien hiilijalanjäljen pienentämiseen. Tähän on pyritty mm. vähentämällä pulloissa käytettyä muovia, lisäämällä kierrätettyä muovia ja käyttämällä Coca‑Colan kehittämää kasvipohjaista muovia.

– Kierrätettyä muovia on esimerkiksi 0,5 litran pulloissa puolet ja Bonaqua-pulloissa peräti 100 prosenttia, Natri sanoo. Lisäksi Coca‑Cola-pulloissa on käytetty 15 prosenttia biopohjaista muovia. Materiaalivalintojen ansiosta yksittäisen pullomme hiilijalanjälki on 16–31 prosenttia pienempi kuin vastaavan kokoisen, kokonaan uudesta muovista tehdyn pullon.

Sinebrychoffin valmistamien juomien hiilijalanjäljestä 33 prosenttia (2015) muodostuu pakkauksista, joiden hiilijalanjälkeä on pienennetty innovaatioiden avulla. Kierrätysmuovia ja biopohjaista muovia sisältävät pakkaukset ovat ilmastotietoisille kuluttajille helppo tapa vaikuttaa ilmastoon.

Hiilijalanjäljen pienentämiseen ei ole oikotietä, vaan se vaatii järjestelmällistä työtä myös varsinaisen valmistuksen ulkopuolella. Eurooppalaisia huolettavat ympäristönmuutos ja sen vaikutukset kaikkein eniten heti akuutin koronaviruskriisin jälkeen.