21.5.2024
Tervetuloa Ipo-vesistön alueelle Bulacaniin Filippiineillä. Alue on kärsinyt metsäkadosta ja paikallisväestön aliravitsemuksesta.
Filippiinien toiseksi väkirikkain alue eli suur-Manila käyttää Ipo-vesistön vettä. Vesistöalueen metsäpeite on dramaattisesti vähentynyt viime vuosina 85 prosentista vain 40 prosenttiin. Vuosien ajan laiton hakkuu ja kestämättömät metsänhoitokäytännöt ovat heikentäneet alueen metsäpeitettä, mikä puolestaan on vähentänyt vesistön luonnollista varastointikapasiteettia ja vesihuoltoa. Myös aliravitsemus on yleinen ongelma paikallisissa yhteisöissä.
Vuodesta 2016 lähtien Coca‑Cola Säätiö (The Coca‑Cola Foundation) ja Filippiinien Coca‑Cola Säätiö ovat yhteistyössä Filippiinien WWF:n kanssa suojelleet alueen sademetsiä ja istuttaneet uutta metsää.
Hankkeen avulla on metsitetty uudelleen 165 hehtaaria rappeutunutta maata. Lisäksi paikallisväestön elinkeinoja on tuettu kuten myös kotitalouksien kotipuutarhojen perustamista ruuantuotantoa varten, mikä näkyy ruokaturvallisuuden ja hyvinvoinnin paranemisena alueella.
Vuonna 2022 hanketta arvioitiin NBS-arvonmääritysmenetelmää (Natural Based Solutions eli luonnonmukaisten ratkaisujen arvon mittaamista ja analysoimista) käyttäen. Kokonaisuudessaan hanke tuotti erittäin positiivisen sosiaalisen investoinnin tuoton.
Projekti erityisiin yhteishyötyihin kuuluivat:
• VEDEN MÄÄRÄN LISÄÄNTYMINEN: Noin 400 miljoonan litran veden vuosittainen lisääntyminen vähentyneen valumisen ja parantuneen vesipääsyn ansiosta paikallisyhteisöille.
• HIILEN SITOUMINEN: Noin 2 500 tonnia CO2e vuodessa metsityksen kautta.
• RUOKATURVA: Kotipuutarhat auttoivat torjumaan elintarviketurvan haasteita ja osa istutetuista puista tuottaa syötäviä hedelmiä (esim. rambutani, kahvi).
Yhteistyössä WWF-Pakistanin kanssa kehitimme Ravi-joen valuma-alueelle hoitosuunnitelman. Ravi kuuluu Indus-joen vesistöön ja on merkittävä mm. sokeriruon kasvatus ja hankinta-alue. Joki ulottuu sekä Intian että Pakistanin alueelle ja palvelee noin 38 miljoonaa ihmistä.
Joen kuntoa koskeva analyysi paljasti, että joen veden haasteet liittyvät veden vähenemiseen ja laatuun. Vesienhoitosuunnitelma kattaa toimenpiteitä infrastruktuurin ja ekosysteemit, yhteisön hyvinvoinnin, tiedonhallinnan, politiikan, säädösten, rahoitusten sekä suunnittelun osalta.
Yksi jo käynnissä oleva yhteistyöprojekti WWF-Pakistanin kanssa kohdistuu vesiasioihin Lahoren alueelle, missä asuu noin 360 000 ihmistä. Vuosina 2022–2023 projektin avulla toteutettiin kotitalouksille sadeveden keruujärjestelmiä, täyttökaivoja, joiden avulla on mahdollista täydentää pohjavesivarantoja. Lisäksi kaupunkialueita metsitettiin uudelleen ja rakennettiin kelluvia puhdistusvesialueita. Puhdistusvesialueiden avulla kylän vesialueista voidaan poistaa ylimääräisiä ravinteita ja saasteita sekä käyttää jätevettä uudelleen maataloustarkoituksiin.
Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen asukkaista 25 prosentilla ei ole käytössään toimivia juomavesi- ja vesihuoltopalveluita. Ongelman taustalla ovat ilmastonmuutos, kaupungistuminen, lisääntynyt vedenkulutus ja riittämätön infrastruktuuri. Vastatakseen osaltaaan tähän haasteeseen Latinalaisen Amerikan alueen Coca‑Cola suunnitteli yhdessä Global Environment Technology Foundationin (GETF) ja paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa hankkeen nimeltä Aliados por el Agua (Aliados). Hanke lanseerattiin parantamaan 2 miljoonan ihmisen vedensaantia, sanitaatio- ja hygieniapalveluja (WASH) vuoteen 2030 mennessä.
Vuonna 2022 Aliados toteutti yli 30 projektia 12 maassa, yhteistyössä 26 kansalaisjärjestön sekä paikallisten kuntien, palveluntarjoajien ja yhteisöjen kanssa. Rahoituksesta vastasi Coca‑Cola Foundation eli Coca‑Cola Säätiö. Lisäksi Coca‑Cola Latin America teki yhteistyötä Global Water Challengen ja sen ’Women for water’ -hankkeen kanssa. Laadittiin Women for Water -toimintasuunnitelma, joka perustuu Ripple Effect -tutkimukseen. Suunnitelman avulla pyritään sisällyttämään naisten voimaannuttamista vahvistavia toimenpiteitä osaksi Aliados por el Agua -hanketta. Fokuksena on parantaa naisten mahdollisuuksia tulonmuodostukseen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä myös resilienssiin. Kumppaneiden ja Coca‑Cola Foundationin tuella toimintasunnitelmaa pilotoitiin neljässä projektissa Meksikossa, Boliviassa ja Brasiliassa.
Chihuahuassa, Meksikossa, Coca‑Cola teki yhteistyötä The Nature Conservancy -järjestön kanssa, joka on kansainvälinen ympäristönsuojelujärjestö. Yhteistyössä syntyi hoitosuunnitelma Lago Bustillo y de los Mexicanos -vesistön alueelle. Coca‑Colan paikallinen juomavalmistajakumppani käyttää vesistön vettä juomien valmistamiseen. Lisäksi vesistö palvelee omenaviljelmiä, joissa kasvaneita omenia käytetään juomien raaka-aineena. Maataloussektori ja Cuauhtémocin kaupunki ovat merkittäviä vedenkäyttäjiä.
Vesistön määrään ja laatuun liittyvien haasteiden ennakoidaan kasvavan tulevina vuosina väestönkasvun ja lämpötilojen nousun vuoksi. Fundación (Säätiö) Coca‑Cola Mexicon rahoittamat projektit vesistöalueella ovat auttaneet parantamaan maaseutuyhteisöjen vedensaantia, pääasiassa sadeveden keruujärjestelmien ja patojen avulla.
Vuonna 2022 valmistunut vesistöalueen hoitosuunnitelma auttoi tunnistamaan keskeiset toimenpiteet, joita tulisi harkita tulevaisuuden projekteissa, mukaan lukien metsitystoimenpiteet, sadeveden kerääminen, padot, taimitarhat, vesilähteiden suojelu sekä yhteisön WASH-palvelujen saatavuus sekä tarve vahvistaa paikallisia kumppanuuksia projektien toteuttamiseksi. Nämä suunnitelmat auttavat myös seuraamaan vesistön tilan parantumista ja projektien yhteishyötyjä (esim. lisääntynyt biodiversiteetti ja hiilen sitominen). Yksi parhaillaan työn alla oleva hanke toteutetaan paikallisen agri-teknologiakumppanin, Kilimon, kanssa. Projektin avulla tuetaan paikallisia viljelijöitä ottamaan käyttöön teknologiapohjaisia kastelunhallintatyökaluja veden säästämiseksi.
Turkissa Bursan kaupungissa maan luoteisosassa juomia valmistetaan tuotantolaitoksessa, jonka omistaa ja sitä operoi pullotuskumppanimme Coca‑Cola İçecek. Laitos toimii alueella, joka kärsii vesipulasta. Lisäksi Bursa/Balikesirin vesistöalue palvelee tuotteissamme käytettävien ainesosien, kuten omenoiden, persikoiden ja nektariinien viljelyä. Kyseisessä maakunnassa seitsemän kylää määriteltiin vesitoimenpiteiden prioriteettialueiksi, sillä niiden haasteena on vesivarojen niukkuus sekä paikallisten teollisuuksien, kuten tekstiilien ja maatalouden (esim. hyönteismyrkkyjen käyttö), aiheuttama vesilähteiden saastuminen.
Maanviljely-yhteisöillä on käytössään suhteellisen puhdasta vettä. Coca‑Colan juomia valmistava yhtiö on tehnyt toimenpiteitä vesitehokkuutensa parantamiseksi. Yhtiö on arvioinut tarvittavat toimenpiteet Coca‑Colan kestävän käytön standardin perusteella ja kartoittanut erilaisia vaihtoehtoja vesitehokkuuden parantamiseksi.
Vesistöalueelle on laadittu hoitosuunnitelma, joka kattaa viljelijöille annetun tuen kastelutehokkuuden parantamiseksi ja veden saastumisen vähentämiseksi, metsänistutuskampanjoita suodattamaan saastunutta vettä sekä sademäärän ja haihtumisen hallinnan kuten myös yhteisöjen auttamisen sadevedenkeräysjärjestelmien rakentamisessa. Näillä toimin voimme parantaa alueen vesiturvallisuutta ja vesistön kuntoa. Lisäksi voimme tukea tukemalla paikallisia yhteisöjä ja viljelijöitä toimenpiteillä, jotka ovat paikallisesti relevantteja.
Maatalous on yksi niistä sektoreista, joka kärsii vesistressistä ja kuivuudesta. Veden käyttö maatalouden toimitusketjussamme muodostaa suurimman osan juomien valmistukseen kulutetusta pinta- ja pohjavedestä. Siksi työskentelemme edistääksemme vesivarojen pitkän aikavälin kestävyyttä ja edistämme edistyneiden vesihuoltokäytäntöjen käyttöönottoa maataloudessa. Lisäksi sisällytämme raaka-aineidemme ensisijaiset hankinta-alueet osaksi vedentäydennysohjelmiamme.
Esimerkiksi vuonna 2022 käynnistimme yhteistyössä maatalousteknologiayrityksen Doktarin kanssa ja The Coca‑Cola Foundationin rahoituksella hankkeen Bursan ja Tekirdağin alueilla Turkissa. Alue on mm. omenaraaka-aineiden merkittävä toimittaja. Hankkeen tavoitteena on parantaa kastelutehokkuutta ja maatalouskäytäntöjä noin 500 hehtaarin alueella, jossa kasvatetaan omenia, persikoita, nektariineja ja tomaatteja, joiden kasvatukseen kuluu myös runsaasti vettä. Alueelle asennetaan ilman ja maaperän kosteusolosuhteita tarkkailevia antureita, ja hyödynnetään satelliittidataa (Sentinel-2 ja PlanetScope) haihtumisasteiden laskemiseen. Kaikki nämä tiedot yhdistetään maatilakohtaisten kasteluohjelmien laatimiseen hankkeeseen osallistuville viljelijöille, jotta voitaisiin välttää liiallista kastelua.
Valituille paikoille rakennetaan tippakasteluinfrastruktuuria, mikä auttaa vähentämään veden käyttöä. Lisäksi rakennetaan keinotekoisia altaita, joihin voidaan kerätä ja säilöä sadevettä kastelutarkoituksiin. Arvioidaan, että tippakastelu lisää omenan, persikan ja nektariinin tuotannon vesitehokkuutta 20 % ja tomaatin viljelyn 50 %, kun viljelijät luopuvat tulviin perustuvasta kastelujärjestelmästä. Arvioimme hankkeen täydentävän vesivaroja noin 500 miljoonaa litraa vuodessa.
Vedenkäytön tehostamisen odotetaan alentavan viljelijöiden toimintakustannuksia ja parantavan kannattavuutta. Viimeisen reilun vuoden aikana olemme tiiviissä yhteistyössä raaka-ainetoimittajien kanssa kartoittaneet tärkeiden ainesosien hankinta-alueitamme maailmanlaajuisesti. Vaikka jäljitettävyys ei ole aina täydellistä ja toimittajakuntamme on dynaamista, olemme alkaneet hahmottaa korkealle tai erittäin suurelle vesistressille alttiita hankinta-alueita. Siten voimme myös keskittyä yhteistyöhön toimittajien kanssa näillä alueilla. Vuonna 2022 ja vuoden 2023 alussa keräsimme tietoa yli 45 toimittajan vesikäytännöistä alueilla, joilla on korkea tai erittäin korkea vesistressitaso. Vuonna 2023 laadimme näiltä alueilta lähtötilanneanalyysin, jonka avulla on mahdollista edistää toimittajien sitouttamista ja toimintasuunnitelmaa.